Viime vuosina ulkomaisia ​​sijoituksia koskevien ehdotusten "seulonta" on lisääntynyt. Yhä useammat maat ympäri maailmaa ovat ottaneet käyttöön menettelyjä tällaisten ehdotusten tarkistamiseksi, usein tietyillä aloilla tai tietyt kynnysarvot ylittävillä arvolla tai osakkeiden osuudella, ja ne voivat hylätä investoinnit tai sallia ne tietyin ehdoin. Tarkastelun perusta liittyy yhä enemmän kansalliseen turvallisuuteen, vaikka esillä ovat myös laajemmat yleisen edun kysymykset. Useat maat, joissa on olemassa olevia seulontamekanismeja, ovat tarkistaneet tai korvanneet niitä, mikä tyypillisesti laajentaa tarkasteltavien investointien laajuutta uusille alueille tai alemmille kynnysarvoille. Investointien tuottoseulonnalla politiikan välineenä on oikeudellisia, poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Seulonta on edelleen suurelta osin kehittyneiden maiden provinssi – mekanismeja otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Australiassa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa 1970-luvulla – vaikka muutoksia tapahtuu myös kehitysmaiden välillä. UNCTAD listaa 29 lainkäyttöaluetta "FDI seulontalakeja”, mukaan lukien Euroopan unioni, jonka sääntelypuitteita Suorien ulkomaisten sijoitusten seulonta (ja kannustaminen) jäsenmaissa tuli voimaan vuonna 2020. Euroopan komissio määritteli äskettäin 18 ja 27 EU jäsenvaltiot Seulontamekanismit ovat käytössä, joista kolme otettiin käyttöön vuonna 2021 ja joista viisi maata ei ole UNCTADin luettelossa.^[4]

Kehitysmaita, joissa on äskettäin käyttöön otettuja seulontamekanismeja, ovat muun muassa Intia (2017),^[5] Etelä-Afrikka (2019, vaikka asiaa koskeva muutos ei ole vielä tullut voimaan), ja Filippiinit (2022). Vakiintuneet mekanismit ovat olemassa Meksikossa, Venäjällä ja Kiinassa (vuodesta 2011 lähtien virallinen kansalliseen turvallisuuteen liittyvä tarkistusjärjestelmä – joka korvaa nykyiset lait – luotiin äskettäin vuonna 2020). Monet muut maat, mukaan lukien Vietnam, ovat ehdottaneet seulonnan käyttöönottoa.

Kiinan investointien kohdistaminen

Viimeaikainen seulontakehitys ja -toimet näyttävät kohdistuneen suhteettoman paljon Kiinan investointeihin, jotka ovat levinneet maailmanlaajuisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ja Eurooppa on saanut suurimman osan. Vuodesta 2000 vuoteen 2021 Kiinan ulkomaisten suorien sijoitusten kanta kasvoi 93-kertaiseksi verrattuna 5.6-kertaiseen kasvuun samana ajanjaksona. Kaikissa maissa, kuten Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, Kiinaan suuntautuvien suorien ulkomaisten sijoitusten määrä kasvoi valtavasti, ja maahantulon huippu oli vuosina 2016–2017.

Kiinan investointien suuren volyymin ohella valtion omistamien tai hallitsemien kiinalaisten yritysten ulkomaisten investointien merkitys on herättänyt ulkopoliittisia huolenaiheita muissa maissa, erityisesti energian, resurssien ja televiestinnän aloilla.^[6] Näitä huolia on lisännyt Kiinan lain voimaantulo Kansallista turvallisuutta koskeva laki vuonna 2015 ja Kansallinen tiedustelulaki vuonna 2017 sekä paranneltu Sotilas-siviilifuusiostrategia Yhdessä nämä voivat mahdollistaa yksityishenkilöiden ja yritysten osallistumisen tukemaan valtion kansallisia turvallisuus- ja tiedustelutavoitteita. Nämä Xi Jinpingin johdolla tehdyt aloitteet ovat osaltaan edistäneet Kiinan käsitystä strategisena uhkana länsimaisille demokratioille ja siten lisännyt kiinalaisten investointien seulontaa Australiassa, Kanadassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Erityisesti ne ovat johtaneet innovaatioihin seulontapolitiikassa, jotka keskittyvät investointeihin niin sanottuihin kriittisiin teknologioihin, infrastruktuuriin ja henkilötietointensiivisiin sektoreihin.

Kotimaiset seulontalait ja -käytännöt eivät yleensä tunnista Kiinaa nimellä. Siten esimerkiksi äskettäinen USA Presidentin toimeenpanomääräys viittaa sen sijaan "sijoituksiin, joihin on suoraan tai epäsuorasti osallisena ulkomaisia ​​vastustajia tai muita erityistä huolta aiheuttavia maita", koska ne voivat aiheuttaa "kelvottoman riskin Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle". Tarkemmin sanottuna määräyksessä toistetaan vuonna 2018 annetussa Foreign Investment Risk Review Modernization Actissa oleva viittaus, jonka mukaan "Yksi seikka, jonka Yhdysvaltojen ulkomaisten investointien komitean [CFIUS] on otettava huomioon … on se, että "kansalliset turvallisuusriskit voivat syntyä ulkomaiset investoinnit, joihin liittyy "erityisen huolta aiheuttava maa, jolla on osoitettu tai julistettu strateginen tavoite hankkia sellaista kriittistä teknologiaa tai kriittistä infrastruktuuria, joka vaikuttaisi Yhdysvaltojen johtajuuteen kansalliseen turvallisuuteen liittyvillä aloilla".

Kiinan investointien estäminen, olipa kyse sitten muodollisista seulontamekanismeista, kuten CFIUS, tai muista lainsäädännöllisistä yhteyksistä, on kuitenkin yleistymässä useissa maissa. Kesäkuussa Italiassa kuulemma käytti suorien sijoitusten seulontamekanismiaan vastustaakseen kiinalaisen robotiikkayrityksen investointia italialaiseen Roboxiin. Elokuussa Iso-Britannia käytti sitä hiljattain uudistettu seulontalaki että estää Hongkongin yritystä Super Orange ostaa elektroniikkasuunnitteluyritys Pulsic. Marraskuussa Kanada määräsi kolme kiinalaista yritystä luopumaan tietyistä sijoituksista kriittisiin mineraaliyrityksiin noudattaen kansallisia turvallisuustarkastuksia päivitettyjen ohjeiden mukaisesti. Kanadan sijoituslaki. Myös marraskuussa Saksassa kuulemma esti Kiinan investoinnit kahteen puolijohdeyritykseen.

Seulonnan taloudelliset vaikutukset

Seulonnan taloudelliset vaikutukset ovat ratkaisevan tärkeitä näiden näennäisesti poliittisten syiden taustalla Kiinan sisäisten investointien tehostamiseen. Vaikka yksi hypoteesi on vaikea testata, yksi hypoteesi on, että isäntämaan seulonta voi jäähdyttää suoria suoria sijoituksia lisäämällä taloudellisia kustannuksia (esim. hyväksynnän hakemiseen liittyviä), viiveitä ja epävarmuutta, mikä saattaa poistaa ehdotuksen kaupallisen kannattavuuden.

Hieman helpommin havaittavissa kuin tällainen jäähdytysvaikutus ovat liiketoimien estämisen vaikutukset, joihin osallistuu ulkomaisen sijoittajan lisäksi myös paikallinen sijoituskohde. Ulkomaisen sijoittajan kotimaiseen yhtiöön tekemän ehdotuksen keskeyttäminen voi johtaa siihen, että yrityksen on hankittava varoja epäedullisin ehdoin olemassa olevien osakkeenomistajien kustannuksella. Tällainen vaikutus nähtiin Australian rahastonhoitajan jälkeen hylkäsi Baogangin ehdotuksen, kiinalainen investointiryhmä, hankkii vähemmistöosuuden Northern Minerals Limitedistä.

Toinen mahdollinen seuraus on, että vaihtoehtoista ostajaa/rahoittajaa ei välttämättä löydy, mikä johtaa selvitystilaan, työpaikkojen menettämiseen ja arvokkaiden projektien keskeytykseen, kuten tapahtui sen jälkeen, kun kiinalainen valtion omistama yritys peruutti suunnitellun Probuildin oston ilmeisesti johtuen Australian rahastonhoitajan esiin tuomat kansallisen turvallisuuden huolenaiheet. Tämä esimerkki korostaa läpinäkyvyysongelmia siinä mielessä, että estoasteen tutkimista vaikeuttaa se, että ehdotukset peruutetaan usein ennen kuin seulontaprosessi on johtanut muodolliseen hylkäämiseen, mutta sen jälkeen, kun sijoittaja on saanut viitteitä tästä todennäköisestä tuloksesta.

Kiinan investointien koettu haaste ei ole ainoa motiivi seulontapolitiikan tiukentamiseen. Muita syitä ovat digitalisaatio ja siihen liittyvät tietosuojaongelmat, globaalien arvoketjujen kasvava merkitys ja jatkuva COVID-19-pandemia. Maiden reaktiot Kiinan investointeihin ja muuhun taloudelliseen ja poliittiseen kehitykseen seulonnan kautta ovat saattaneet myös muuttaa niiden erilaiset kansainvälisen investointilainsäädännön mukaiset velvoitteet.

Kiinalaisten sijoittajien investointisopimusvaatimusten mahdollisuus

UNCTADin mukaan Kiinalla on voimassa 106 BIT-sopimusta ja 23 muuta sijoitusehtosopimusta (yhteensä 128 IIA-sopimusta). Näitä ovat viimeksi Kambodžan kanssa tehty etuuskohtelukauppasopimus (PTA) ja RCEP-10 jäsenvaltion välillä Kaakkois-Aasian maiden järjestö (ASEAN) ja viisi ASEANin kuudesta PTA-kumppanista (Australia, Kiina, Japani, Uusi-Seelanti ja Korean tasavalta) – jotka molemmat tulivat voimaan vuonna 2022. Lisäksi Euroopan unioni sai päätökseen neuvottelut Kiinan kanssa Kattava investointisopimus 2020in lopussa.

Tämä suuri määrä toimielinten sopimuksia, alkaen Kiinan ensimmäisestä BIT Ruotsin kanssa tehty sopimus (allekirjoitettu ja voimaan tullut vuonna 1982) tarjoaa kiinalaisille sijoittajille mahdollisuuden nostaa investointisopimusvaatimuksia niitä maita vastaan, jotka seulovat Kiinan investointiehdotuksia. Seulonnan kattaminen erilaisilla sijoitussäännöksillä ei ole yksinkertaista esimerkiksi riippuen siitä, ulottuuko tietty velvoite perustamista edeltävän vaiheen jälkeen (ei yleensä pakkolunastusta ja oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua koskevissa säännöksissä; ei useinkaan esimerkiksi syrjimättömyyden aloilla).^[7] Vaikka seulonta saattaa kuitenkin tapahtua useimmiten mahdollisten sijoitusten osalta, se voi tapahtua myös olemassa olevalle sijoittajalle, joka haluaa tehdä uuden transaktion, jolloin siihen sovelletaan perustamisen jälkeisiä velvoitteita. Lisäksi Australian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen kaltaiset maat ovat suhteellisen äskettäin sallineet "taannehtivan" seulonnan siinä mielessä, että olemassa olevat sijoitukset saatetaan seuloa (esimerkiksi kun uutta tietoa ilmenee tai olennaiset olosuhteet muuttuvat), mikä lisää riskiä. on ristiriidassa perustamisen jälkeisten sijoitusvelvoitteiden kanssa.

Kanadan BIT Kiinan kanssa sulkee pois molemmista ISDS ja osavaltioiden välisten riitojenratkaisu Kanadan päätökset investoinnin hyväksymisestä uudelleentarkastelun tai kansallisen turvallisuuden tarkastelun perusteella Investment Canada Actin mukaisesti. Välimiesmenettely kuitenkin mukana Global Telecom Holding v. Kanada osoittaa, että jopa an iia joka näyttää jättävän ulkomaisia ​​investointeja (eli seulonta) koskevat päätökset ISDS:n soveltamisalan ulkopuolelle (kuten Egyptin ja Kanadan välinen BIT), voidaan katsoa koskevan tällaista päätöstä: siinä tapauksessa egyptiläisen tekemän hankinnan epääminen yhtiö, jolla on äänivalta yhteisyrityksessä kanadalaisen yrityksen kanssa.^[8]

Australian ja Kiinan välisten investointiin liittyvien sopimusten seulontahaku on edelleen epävarmuuden kohteena. Vaikka RCEP:llä ei ole ISDS-mekanismia, molemmat BIT maiden välillä vuonna 1988 allekirjoitettu sopimus ja vuonna 2015 allekirjoitettu PTA mahdollistavat ISDS:n tietyissä olosuhteissa. Jälkimmäinen sopimus (tunnetaan nimellä "ChAFTA") sisältää vain vähän olennaisia ​​sijoitussääntöjä ja rajoittaa ISDS:n kansalliseen kohteluun. BIT:n puitteissa kuitenkin käydään keskustelua siitä, voiko ISDS:n korvaus, joka koskee VIII artiklan pakkolunastussäännöksen mukaista "maksettavaa korvausta", sisältää sen määrittämisen, onko pakkolunastus todella tapahtunut. Lisäksi BIT:n eräässä käsittelyssä Kiinan ISDS väittää Australiaa vastaan ICSID Sopimus voi ulottua useiden määräysten väitettyyn rikkomiseen.^[9]

Sellaiset maat, kuten Yhdysvallat, joilla ei ole toimielinsopimusta Kiinan kanssa, kohtaavat luonnollisesti minimaaliset riskit investointisopimusvaatimuksesta kiinalaisten investointien seulonnassa. Vuosi 2020 Ensimmäisen vaiheen sopimus Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä ei vaikuta kummankaan osapuolen ulkomaisten ulkomaisten investointien seulomiseen. Kuitenkin muut kansainväliset velvoitteet, kuten ne, jotka johtuvat WTO sopimukset (esim. kaupallisen läsnäolon osalta Palvelukaupan yleinen sopimus [GATS] tai suoritusvaatimuksia Sopimus kauppaan liittyvistä investointitoimenpiteistä) saattaa aiheuttaa huolta WTO:n jäsenten seulonnassa, myös Kiinan osalta. WTO-kiistan mahdollisuus saattaa riippua esimerkiksi jäsenen asiaankuuluvien GATS-sitoumusten laajuudesta ja MFN poikkeuksia.

Päätelmät

Kiinan nousu tärkeäksi ulkopuoliseksi sijoittajaksi 21-luvulla, sen globaalin poliittisen ja taloudellisen aseman muutos ja sen politiikan eskaloituminen Xi Jinpingin johdolla ovat olleet merkittäviä – vaikkakaan ei ainoita – leviämisen ja investointien seulonnan tiukentaminen erityisesti kehittyneiden demokratioiden keskuudessa. Näillä poliittisilla vastauksilla Kiinan havaittuun haasteeseen on puolestaan ​​laajat poliittiset, taloudelliset ja oikeudelliset seuraukset. Poliittisesti ne on nähty Kiinassa osana laajempaa, koordinoitua yritystä "pitää Kiina alhaalla"; tietyissä tapauksissa ne ovat myötävaikuttaneet kahdenvälisten diplomaattisten suhteiden voimakkaaseen heikkenemiseen Kiinan kanssa. Taloudellisesti, vaikka kiinalaisten kriittisten infrastruktuurien, teknologian ja henkilötietointensiivisten alojen investointien esteiden nostamisen vaikutusten mittaaminen on haastavaa, kriitikot väittävät, että kustannukset ovat olleet suhteettoman korkeat ja että on olemassa tehokkaampia tapoja hallita kiinalaisiin riskejä. FDI. Oikeudellisesti, vaikka seulontamekanismit yleensä välttävät nimenomaisen sijoittajan alkuperään perustuvan syrjinnän, laajan kansainvälisten sijoitussopimusten verkoston perintö luo kasvavia riskejä kansainvälisistä oikeudenkäynneistä yhä kiistanalaisemmissa kansallista etua koskevissa asioissa.